Vaihdon jälkeen unelmoin usein paluusta Koreaan. Kaipasin Soulin kiireisiä katuja, kirkkaita valoja, mukavia ihmisiä, viihtyisiä kahviloita ja suuren kaupungin tuntua. Korea oli lumonnut minut ensimmäisellä kerralla, enkä uskonut sen olleen vain hetkellistä taikaa. Kun unelma pikkuhiljaa alkoi muuttumaan todeksi, olin hämilläni.En ajatellut, että kaikki todella järjestyisi niin luontevasti. Olin ajatellut, että olen jo liian asettunut elämään Suomessa ja mahdollisuudet lähteä Souliin olivat menneet ohitseni.
HAKUPROSESSI
Sain unelma harjoittelupaikan Suomen suurlähetystöstä Soulista. Harjoitteluprosessi lähti liikeelle alkuvuodesta 2013 tiedustellessani suurlähetystöstä mahdollisuuksia päästä harjoitteluun. Minut ohjattiin hakemaan harjoittelupaikkaa Cimon kautta. Lähetin hakemksen ja jäin odottamaan. Ensimmäinen viesti tuli huhtikuun lopulla ja minulleilmoitettiin, että olin päässyt 7 parhaaan joukkoon hakijoista ja meidän hakemuksemme lähetttiin suurlähetystöön henkilökunnan tutkittavaksi. Seuraavassa viestissä minut kutsuttiin haastatteluun ja haastattelun päätteeksi toivotettiin tervetulleeksi. Valmistelut alkoivat.
KÄYTÄNNÖN VALMISTELUJA
Piti hankkia viisumi, lennot, asunto ja kasa matkalle tarvittavia tavaroita. Vaihdon aikana olin oppinut, että Koreassa ei myydä samanlaisia pussilakanoita kuin Suomessa. Muistin myös, että deororantteja myytiin yhtä laatua ja ne olivat kalliita. Pakkaaminen tapahtui rutiinilla, mutta asunnon hankkiminen osoittautui aluksi haasteelliseksi. Sain suurlähetystöstä vinkin nettisivuun, jossa oli asuntoja tarjolla, mutta en ollut alkuun oikein tietoinen, kuinka paljon kannatti maksaa. Muutamien turhauttavien yhteydenottojen jälkeen alkoi löytyä asuntoja. Monissa asunnoissa oli hurjan korkea takuuvuokra (lähes 3000e) tai muuten vain rumat tapetit. Löysin asunnon, jossa takuuvuokra oli inhimillinen ja sain sen.
Lennot ostin Kilroylta ja viisumi onnistui helposti Etelä-Korean suurlähetystöstä Helsingistä.
INFOA:
Tutustu Cimon harjoitteluihin lisää:
Löydä asunto Soulista:
